KUINKA TEET HOPS:ista OPINTOPOLUN?

Kuva 1. ”Kuinka teet HOPS:sta opintopolun?”.

Kuinka teet henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta (HOPS) opintopolun?

Otsikon kysymystä voidaan ja tulee pohtia monesta näkökulmasta. Siinä yhdistyvät opettajan henkilökohtaiset ominaisuudet, taito opettaa, tieto- ja oppimiskäsitys, kulttuuri, ymmärrys yhteiskunnasta ja sen tilasta sekä käsitys aikakauden sovituista ja hyväksytyistä pelisäännöistä. Lisäksi tulee ymmärtää tosiasiat, mitkä ovat käytettävät resurssit ja tarjolla oleva koulutustarjonta.

Opintojen suunnittelun perusajatuksena on muodostaa opiskelijoille johdonmukainen kokonaisuus, jolla opiskelijoille luodaan lähtökohta omalle ammattialalle. Yleisen opintosuunnitelman (OPS) ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) keskeisenä erona on mahdollisen täydentävän osaamisen lisääminen opintosuunnitelmaan tai opiskelijan valmiiksi osaamien asioiden hyväksilukeminen. Edellä mainitut asiat huomioidaan, kun opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma. HOPS:n tarkoituksena on tuottaa opiskelijalle samat lähtökohdat, mutta erilaisten muutosten avulla tapauskohtaisesti. Opiskelijalla voi olla taustatietoa jo valmiiksi tietyistä asioista ja vastaavasti jotkut asiat voivat vaatia normaalia enemmän perehtymistä.


Henkilökohtaisen opintosuunnitelman muuttaminen opintopoluksi vaatii sekä opiskelijalta, että opettajilta paljon, jotta voitaisiin varmistaa opiskelijan oppiminen ja opintojen eteneminen. Opiskelijan on sitouduttava suorittamaan kunnolla mahdollinen täydentävä osaaminen myöhempiä opintoja varten. Toisaalta hyväksiluettuja osaamiskokonaisuuksia ei voida kokonaan unohtaa, joten näitä on myös kerrattava. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman onnistuminen opettajan näkökulmasta perustuu opettajan kykyyn arvioida opiskelijan oppimista eri tilanteissa. Opettaja yleensä näkee opiskelijan vahvuudet ja heikkoudet ajan mittaan. Yleensä opettajat eivät kuitenkaan näe suoraan opiskelijajoukosta ketkä suorittavat opintojaan HOPS:n mukaan.

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman muuttaminen opintopoluksi vaatii käytännössä opettajien, opintosuunnittelijoiden ja opinto-ohjaajien yhteistyötä. Opintosuunnittelijat ovat tehneet opettajien avustuksella yleensä normaalin opintosuunnitelman, jossa opinnot etenevät johdonmukaisesti. Opinnoilla on selkeä alku, jolla rakennetaan opiskelijan osaamiselle pohja. Opiskelija kulkee tämän jälkeen eräänlaisen matkan omalla ammattialalla kehittyen koko opintojen ajan. Opintojen loppuvaiheessa opiskelijan tietoja syvennetään tulevaa työelämää varten ja matka opintojen osalta päättyy.

Opintopolkuajatus HOPS:ssa voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että opiskelijan etenemistä opiskeluissa seurataan määräajoin. Polulle tehdään eräänlaisia välietappeja, jotka ovat välitavoitteita suurempaa tavoitetta kohti. Jokaiselle opiskelijalle luodaan opintojen aikana samat perustiedot työelämää varten, vaikka opiskelijoiden lähtötasoissa olisikin vaihtelua. Opiskelijat lähtevät opintoihin liikkeelle eri kohdista, mutta ajan kuluessa polut yhtenevät ja jokainen saapuu samaan tavoitteeseen. Korkeakouluopiskelijoiden kohdalla haasteena on polulta harhautuminen, koska useimmiten opiskelijat aloittavat työelämän jo opintojen aikana. Tällöin opintojen etenemisessä voi tulla ongelmia. Toisen asteen opiskelijoiden kohdalla polulla pysyminen saattaa olla helpompaa, koska työnteko opintojen aikana on harvinaisempaa korkeakouluopiskelijoihin verrattuna.

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) vaatimukset

Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 14 §) on säädetty opiskelijan mahdollisuudesta yksilöllisiin opintojen valintoihin ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 3 §, 4 §, 12a §) opinnoista tiedottamisesta ja opinto-ohjauksesta ja osaamisen tunnustamisesta.

Jotta opiskelijan yksilöllinen valinnaisuus toteutuu, koulutuksen järjestäjän tulee laatia opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan.

• HOPS perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin.
• Opiskelijaa ohjataan HOPSin laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa.
• HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi.

Realistiset odotukset

Ovatko opiskelijalla lähtökohtaisesti realistiset odotukset omista kyvyistään ja mahdollisuuksistaan toimia valitsemallaan uralla? Ammateissa edellytetään ominaisuuksia, joiden puute ei välttämättä estä hakeutumasta alalle, mutta ne saattavat edellyttää yksilöltä tarvetta kehittää itseään varsinaisten opintojen lisäksi menestyäkseen työtehtävissä. Tällaisia ominaisuuksia ovat mm. fyysinen kunto, paineensietokyky, matkustusvalmiudet sekä toisten huomioon ottaminen.

Lähtötilanteen kartoitus

Alustava kartoitus tehdään yleensä jo opintoihin hakeutumisvaiheessa, kun tulevat opiskelijat haastatellaan. Haastattelussa, kuten myös myöhemmissä keskusteluissa kouluttajan tai muun opintoja tukevan henkilön sekä opiskelijan kanssa painottuu opiskelijan avoimuus ja rehellisyys keskustella omista tarpeista, toiveista ja jopa peloista liittyen tuleviin opintoihin. Jos opiskelija jättää opiskelun kannalta olennaisia seikkoja mainitsematta, mitkä jossain myöhemmässä vaiheessa saattavat tulla esille, on usein opiskelijan kannalta ikävä asia. Esimerkkinä voidaan ottaa ammatti, jossa edellytetään viranomaisen myöntämää lupaa toimia ammatissa, kuten vartija. Vartijaksi voidaan hyväksyä 18 vuotta, mutta ei 68 vuotta täyttänyt, rehellinen ja luotettava sekä henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva henkilö, jos em. ominaisuudet ei täyty, ei koulutuksen moitteetta suorittanut saa viranomaiselta vartijakorttia, tai sitä voi joutua odottamaan, kunnes saamisen esteenä olevat seikat vanhenevat.
 
Heti opintojen aloitettua, opiskelijoille järjestetään erilaisia testejä, joilla tarkastellaan matemaattisia taitoja ja sekä mahdollisia lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä vaikeuksia. Näiden testien perusteella voidaan määritellä, minkälaisia tukitoimia opiskelijalle tarjotaan opintojen aikana. Samalla käynnistetään opiskelijan henkilökohtaistaminen, kartoitetaan saavutettu osaaminen sekä tunnustetaan se osaaminen, mikä on opiskeltavan koulutuksen perusteiden mukaisesti jo saavutettu. Periaatteena on se, että minkä jo osaa, sitä ei tarvitse enää uudelleen läpikäydä, vaan voi keskittyä uusien asioiden oppimiseen ja ammattitaidon syventämiseen. Tunnustaminen tulee kuitenkin tehdä asianmukaisiin lähteisiin pohjautuen, kuten aiempiin tutkintosuorituksiin tai hankittuihin pätevyyksiin tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Soveltuvuus alalle

Aina ei voi tietää soveltuuko johonkin ammattiin, ennen kuin sitä on kokeillut. Vaikka kuinka testataan, käydään työssä oppimassa ja omaksutaan ammatin vaatimat tiedot ja taidot, silti mikään ei takaa, että se on se sinun juttu. Ammattiin liitetty glamour katoaa nopeasti, kun se muuttuu jokapäiväiseksi. Työ osoittautuu yksinkertaiseksi, jokainen päivä on samanlainen, sama kaava toistuu. Koet, että et voi saavuttaa tavoitteitasi ja herää kysymys, valitsinko kuitenkin väärin? Näin voi joskus käydä, huolimatta lähtötilanteen kartoittamisesta, motivoitumisesta opiskeluun ja opintojen ansiokkaasta suorittamisesta. Joskus riski vaan on otettava.

Epäonnistumisen riskien tunnustaminen – onnistumisen edellytykset

Opiskelu ammattiin tapahtuu Opetushallituksen määräämien tutkinnon perusteiden mukaisesti. Opiskelijan vastuulla on tutustua niihin vaatimuksiin ja ymmärtää, mitä ammatissa työskenteleminen edellyttää. Tutustumalla etukäteen vaatimuksiin, on mahdollisuus suunnitella kokonaisuus niin, että tunnistaa ja tunnustaa omat heikkoudet sekä pyrkii vahvistamaan niitä, se antaa onnistumisen edellytykset.

Opiskeluun liittyvistä epävarmuuden tunteista ja peloista olisi hyvä uskaltaa puhua kouluttajan tai muun opiskelua tukevan henkilön kanssa. He ovat työssään ammattilaisia ja heidän tehtävään on tukea joka tilanteessa.

Opettajan sitoutumien, kiinnostus, joustavuus

Opettaja työssään sitoutuu hoitamaan velvoitteensa, kuten jokaisen hänelle osoitetun opiskelijan henkilökohtaistamisen viipymättä opintojen alkuvaiheessa ja aina tarvittaessa opintojen edetessä. Jää opettajan vastuulle, kuinka laadukas ja aiemmat saavutukset huomioon ottava prosessista tulee. Jos kiinnostus henkilökohtaistamiseen on laimea, ei koeta sitä tärkeäksi tai ajatellaan sen olevan vain välttämätön, lain vaatima pakko, jolla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä opintojen kannalta, vaarantaa se opiskelijan oikeusturvan.

Opettaja joutuu olemaan joustava tahtomattaankin, pystyäkseen ottamaan erilaiset oppijat huomioon ja toteuttaakseen ammattiaan laadukkaasti.

Henkilökohtaiset tavoitteet, kiinnostukset, aikataulu, omat resurssit

Mitä opiskelija odottaa opinnoilta, onko hän motivoitunut ja sitoutunut tavoitteisiin ja vaatimuksiin. Voidaanko opinnot suorittaa ryhmän suunnitellussa aikataulussa, kenties nopeammin, vai tarvitaanko aikaa enemmän. Kuinka paljon voi panostaa opintoihin? Vaativatko kotiasiat, perhe, läheiset, harrastukset tai muut mielenkiinnon kohteet paljon aikaa?

Opiskelija tekee, opettaja ohjaa

Tutkinto tavoitteisessa opiskelussa opiskelijalla on suuri vastuu. Pitää osata ottaa asioista selvää, oltava omatoiminen ja ymmärrettävä se, että opettaja ei ole aina läsnä, mutta silti pitäisi mennä eteenpäin, otettava vastuuta. Opettajan rooli on ohjaava, antaa suuntalinjat ja auttaa pysymään oikealla polulla.

Opintojen toteutustapa, missä, milloin, miten

Toteutustavat vaihtelevat paljon, koulutuksen tarjoajat pyrkivät tarjoamaan monipuolisesti eri vaihtoehtoja, niin että jokainen opiskelija voisi valita hänelle parhaiten sopivan opiskelumallin.

Kuinka tietää, mikä minulle sopii?

Etäopiskelu verkossa tai muun valmiin materiaalin pohjalta on vaativaa ja useimmiten yksinäistä puurtamista.

Lähiopinnot oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikalla tarjoavat enemmän sosiaalisia kontakteja.

Yhdistelemällä lähi- ja etäopetusta voidaan päästä tehokkaaseen ajankäyttöön ja kohtuullisiin oppimistuloksiin.

Uskaltaa vaihtaa suuntaa/alaa, jos huomaa tehneensä väärän valinnan/valintoja

Joskus voi tuntua siltä, että on tullut tehtyä väärä valinta, mitä sitten pitäisi tehdä?

Helposti ajattelee, jos minä nyt tämän lopetan, on koko vuosi, kaksi tai enemmänkin mennyt ihan hukkaan – ei, pakko käydä tämä loppuun, kävi miten kävi.

Samalla kuitenkin kuluu energiaa, motivaatio heikkenee, lopputuloksena ehkä heikko tai keskinkertainen todistus suoritetuista opinnoista, jonka avulla kilpailuilla työmarkkinoilla pärjääminen on haastavaa, puhumattakaan että halua pärjätä ei ole.

Koulutuksen järjestäjän resurssit

Mitä koulutuksen järjestäjä pystyy tarjoamaan, oikeasti? Koulutusmarkkinoilla kilpailu on todella kovaa, helposti luvataan enemmän, kuin kyetään tarjoamaan tai kilpailutuksen vuoksi toteutus kärsii. Kilpailutus on palvelujen ostajan kannalta hyvä asia, palvelun tarjoajalle erittäin haastava, sitoutuminen laadukkaaseen toimintaan kärsii.

Kuinka teet HOPS:sta opintopolun

Kaikki edellä mainittu huomioon ottaen ja omat käsitykset opinnoista suoriutumiseen antavat eväät oman, henkilökohtaisen opintopolun laatimiseen.

Linkkejä

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma – HOPS http://www.edu.fi/ammattikoulutus/ammatillinen_erityisopetus/opetussuunnitelmat_ja_opetuksen_jarjestaminen/hops
https://www.jyu.fi/opiskelu/ohjaus/hops 
https://www.uef.fi/documents/1526314/1526339/Yliopisto-opiskelijan+hops+-+ohjaajan+opas_Ansela,%20Haapaniemi,%20Pirttim%C3%A4ki_2005.pdf/3f71b0ca-a571-4059-b6de-b5b742b5e358

Opintopolku
https://opintopolku.fi/wp/fi/
http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php/opintopolut/joustavan-eurooppalaisen-opintopolun-mallintaminen

Kysymykset

Oletko miettinyt oman opintopolkusi laatimista?
Mitä neuvoja antaisit opiskelijalle, joka kesken opintoja harkitsee alan vaihtoa?